Lähtö Moskovasta lauantaina klo 13.30, saapuminen Donin
Rostoviin sunnuntaina 9.16, vajaa 20 tuntia junassa. Ihan mukavaa.
Meillä oli paikat ”kupesta”. Neljä sänkyä kuten laivan
hytissä, leveys noin 180 cm
ja pituus 200 cm.
Ei kannata olla paksu tai pyöriä unissaan. Kupe on vähän parempi luokka.
Platskart-vaunuissa ei ole erillisiä koppeja vaan kaikki sängyt on samassa
tilassa ja pitkän käytävän varrella vielä sängyt päällekkäin. On olemassa myös
ykkösluokka, jossa on vain kaksi sänkyä per koppi, mutta ”tavallisesti
venäläinen matkustaa bussilla”, kertoi hostellin tyttö Pietarissa.
 |
| Alkumatkasta alakertalaisten paikoilla. |
Pidin kupe-luokkaa jotenkin epäilyttävänä, kun venäjän
kielen opettajani aikanaan systeemiä selosti. Vieraiden ihmisten kanssa samassa
hytissä. Ja sitä, että lipunmyyjien ”teknisten taukojen” kellonajat on merkitty
kunkin lipunmyyntitiskin yhteyteen ja niistä pitää arvioida ehtiikö edetä
jonossa kassalle asti ennen taukoa. Kumpikin systeemi on ihan perusteltu ja
toimiva.
Ainoa ”vika” oli, että vaunussa oli kuuma. Kun ulkona on yli
20 astetta, vaunussa on enemmän. Kuumuutta kesti kuitenkin vain ensimmäiset
kuusi tuntia, eikä siitäkään oikeastaan ollut muuta haittaa kuin se, että
nukahdin viidessä minuutissa. Välillä piti herätä vilvoittelemaan käytävällä auki
olevan ikkunan ääreen. Luontoa, kyliä, taloja. Steven pystyi tekemään
pari tuntia läppärillä töitä, kunnes akku loppui ja lataaminen ei onnistunut;
”pistorasia ei sovellu matkapuhelimille”, eikä sopinut tietokoneillekaan.
Pääasiassa ihmiset lukivat, nukkuivat ja nuokkuivat. Muutama joi votkaa, mutta
ilman mitään häiriötä.
Junavaunussa hääräsi ”desornaja”, jolta saa kahvia, teetä,
vettä yms. Junassa oli myös ravintolavaunu - käytiin tutustumismielessä ja
todettiin se melko kliiniseksi venäläistä pöytiintarjoilua ja laajaa
ruokavalikoimaa lukuun ottamatta. Paras tarjoilu on asemilla. Juna pysähtyi
noin 3 tunnin välein jopa puoleksi tunniksi ja myyjät tulevat kasseineen ja
kärryineen laiturille; perusvarustuksena piirakoita, kaljaa ja jäätelöä. Lisäksi
voi olla perunoita, punajuuria, suolakurkkuja, paistettua kalaa, lihaa,
kotletteja, mitä milloinkin. Ja leluja. (??) Meillä oli omat eväät;
khachapuria, samsoja, sipsejä, Valion juotavaa jugurttia ja kokista. Tuli
melkein kiire syödä ne.
 |
| Tauko |
Astuimme Rostovin kuumaan aamuun taskussa Stevenin käsin piirtämä
kartta. Juna jatkoi Kislavodskiin, jonne se saapui sunnuntaina klo 20.00.
 |
| Aamu Rostovissa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti