perjantai 28. joulukuuta 2018

Kirjoitusresidenssimme Belgradissa

”This is a savage village country”, sanoi Airbnb isäntä, kun kysyttiin, että mihin roskat viedään. Eli siis ei ole mitään keräyssysteemiä taloista vaan roskat viedään katujen varsilla oleviin säiliöihin. No, joo. Samaan hengenvetoon kyllä totes, että missään ei ole yhtään vaarallista, ja että ”everyone will be nice to you”. Niinhän ne oli. Muutama hyvä tyyppi ja keskustelu. Steven on kutsuttu jo useammalle keikalle. Palvelu toimii: Cappuccino ja Americano? Olut ja punaviini? Nyt sitten vaan ongelma, että kumpi siis tulee tolle pitkätukkasemmalle, kun mä lähdin jo Suomeen. 

Yleensä en näistä etätyömatkoista edes kirjota mitään, kun lähinnä istutaan läppäreiden äärellä. Muutama hengailupäivä pidettiin: Novi Belgradissa, Zemunin alueella ja Belgradin ulkopuolella Sremska Mitrovicassa. 

Ekat näkymät partsilta





Bulvar Despota Stefana
Nagei
Jazz bar


Yks meidän about kuudesta vakkariruokapaikasta.

Pommitus

Kaikki oli tälleen merkitty - kiinaksikin.

Village-roskis! Tosta jatkuu valtavat säiliöt maan alle.

Belgradissa selvisi kaikenlaista pikkutietoa. Tekstit on sekä latinalaisilla ja kyrillisillä kirjaimilla, tai milloin milläkin, koska serbiaa kirjoitettiin toisilla ja kroatiaa toisilla, ja kaikki osaa kuitenkin molemmat. Ensimmäinen koulussa valittava vieras kieli on yleensä saksa tai venäjä. Kaikki puhuivat kuitenkin sujuvaa englantia. ”Joo, koska se alkaa kaikilla jo ekalla luokalla.” Kiinan kanssa on paljon kaikenlaista yhteistyötä, EU:n ulkopuolella kun ollaan. Kortteli 70 on kiinalaisten asuinalue ja serbialaiset ovat yksi kolmesta maasta, jotka ei tarvitse viisumia Kiinaan. 

Outoa on, että joka paikassa saa vetää röökiä, ja toki vedetäänkin. Kahviloissa, ravintoloissa… ei nyt ehkä ruokakaupassa ja Henkka Maukassa. Vauvahan ei vielä mitään savusta valitakaan. Yksi vähän isompi yritti huiskia savua kauemmaksi, mutta ei se äitiä häirinnyt. 

Ruoka on pitkälti lihaa ja makkaraa – mulle sitten pastaa ja pitsaa. Ihan hyvää, mutta miksei ole perunaa? Hinnat. Oluttuoppi 2 euroa, illallinen juomineen kahdelle 20 e. Keskusta-kaksio parvekkeella 100 e/viikko.

Koira on varmaan jokaisella. Paljon pikkuisia valkoisia, mutta kaikkia muitakin pötkylöitä. Yleensä vapaana ja hyvin koulutettu. 






Puisto, jossa leikitään musiikkia. Miksei tätä oo kukaan muu keksinyt?

Novi Belgrade

Shop



Tasaisin välimatkoin, ku suomalaiset bussipysäkillä.

Zemun





Aina hautuumaalle!




Sremska Mitrovica oli ikään kuin mun synttärireissu. Päätettiin, et tää se kohde on, kun selvis, että siellä Sremskassa on harvinainen karvainen possulaji, mangalitsza, tai mun kielessä magnjushka. Siellähän he asuivat luonnonpuistossa. Ja seassa sai vapaasti steppailla kuin safarilla olis. Ihan parasta! Aaseja, lampaita, vuohia, lehmiä ja pitkäsarvilehmiä… ja poneja! Periaatteessa siis iso laidun.

Sremska Mitrovica on muutenkin merkittävä. Yksi Rooman valtakunnan pääkaupungeista ja monen keisarin syntymäpaikka jne. Ei sitä enää arvais.




Roomalaisten.
Kiinalaisten

Propaganda

Jeeeeee!

Mangalitsza <3

Hän oli hiukka ystävällisempi.




Suosittelen kaikille kevyeksi kevät-/kesä-/syksyreissukohteeksi. Vielä viikko ennen kotiin lähtöä oli melkein +20. Nyt tosin vettä vaakana ja +2. Jos bilettää haluaa, niin kannattaa ottaa paikoista selvää. Tavalliset paikat menee puolen yön jälkeen kiinni. Ja suositussa yökerhossa porukka lauloi mukana serbian kielistä iskelmää. 

Suoria lentoja ei ole, mutta Norwegian lentää Oslon kautta. Kätevää, kun ei tarvitse itse raahata rinkkaa. Voi käydä rauhassa ratsastamassa, nukkua yön yli, syödä ruisleipää, ja sitten se rinkkakin jo tuodaan kotiin. 

Synttäridinneri

Kissakahvila nro X+1. 

Joulu-bling!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti